Euroopan digi-itsetunto kasvaa taas, ja kotimainen konesali kiinnostaa!
Blogin kirjoittaja Lauri Aho-Pynttäri toimii toimitusjohtajana TNNet Oy:llä.
Pilvipalveluiden käyttäminen painostuksen keinona on herättänyt Euroopan päättäjät pohtimaan mahdollisuutta omaan pilvituotantoon. Joitain askelia on jo otettu ja uusia tulemme vielä varmasti näkemään. Seuraamme mielenkiinnolla tulevaa kehitystä odottaen löytyykö Euroopasta ja meiltä Suomesta riittävästi halua uuteen digiloikkaan.
Euroopan ja eteenkin Suomen yritysdata on kasaantunut vahvasti kahdelle suurelle pilvijätille eli Azurelle ja AWS:lle. Eikä mikään ihme, sillä molemmat jätit osaavat softan ylläpidon hyvin, ja erityisesti softan kehittämisessä AWS:n työkalut ja tapa ajaa koodi tuotantoon ovat todella toimivia. Huolimatta viime aikojen muutamista isoista katkoista, alustat ovat myös hyvin toimintavarmoja.
Globaalit pilvitalot synnyttävät kuitenkin helposti suuruuden ekonomian: Laajan katkon tapahtuessa ja yhteyksien katketessa ison toimijan selitys on myös iso, ja kaikki uskovat sen. Eikä datansa pilveen laittanutta asia taida edes pahemmin kiinnostaa, sillä tällä mennään ja kaikki ovat samassa veneessä.
Muutos on ainut pysyvä tila!
Mielestäni Donald Trump on oikeassa yhdessä asiassa: meidän eurooppalaisten on otettava itseämme niskasta kiinni ja huolehdittava itse digiasioistamme. Kaiken ulkoistaminen amerikkalaisille yrityksille on tarpeetonta ja muodostaa liian suuren riskin Euroopalle.
Pilvipalvelun ostaminen saas-taloilta toiselta puolelta maapalloa ei ole kannattavaa, sillä kustannussäästö jää hyvin pieneksi. Ainoa jäljelle jäävä hyöty on helppous jonkun muun pyörittäessä infran. Kysymys kuuluukin: onko meillä rahaa tällaiseen vastuun siirtoon?
Viime aikoina aiheesta julkisuudessa herännyt keskustelu on mielestäni hyvin tervettä. Olemme saaneet esimakua, miten pilvipalveluita voi käyttää painostuksen keinona. Päättäjät ovat hiljalleen ymmärtäneet lainsäädännön eroavaisuudet, jotka mielestäni aikaisemmin sivutettiin. Euroopassa joudutaan nyt miettimään, kuinka paljon amerikkalaisille maksetaan lisensseistä ja serverikapasiteetista, ja voitaisiinko samat palvelut toteuttaa läheltä Euroopasta käsin.
Kaikki edellytykset ovat käsissämme
Konesalin pyörittäminen laitteistoineen, sähköineen ja softineen maksaa kaikille likimain saman verran. Vahvaa digiosaamista löytyisi Euroopasta ja meidän omasta koto-Suomesta, ja konesalien pyörittämisessä on Suomessa huomattava ilmastoetu hukkalämmön hyödynnettävyyden ansiosta. Kuten huomaamme, kaikki edellytykset omalle pilvituotannolle ovat olemassa. Ja kuitenkin olemme antaneet tiedon ja softafirmat pois amerikkalaisille!
Se, mitä meiltä puuttuu, ovat isot digiyritykset. Eurooppalaiset kilpailijat on ostettu usein jo hyvissä ajoin pois markkinasta Atlantin toiselle puolelle. Euroopan digikenttä kaipaisikin enemmän Ruotsin tyylistä ajattelua eli uskallusta omistaa ja katsoa mihin omat kyvyt riittävät. Eurooppa on korkeasti koulutettua väestöä täynnä, joten raaka-ainetta digiyrityksille olisi tarjolla.
Omaa osaamista tulee löytyä
Konesaleihin liittyen nurinkurista on se, että poliitikot Euroopassa ja Suomessa ovat vahvasti viitanneet siihen, että konesalin sijainnilla olisi suuri merkitys. Käytännössä konesalin fyysisellä sijainnilla Euroopassa ei ole merkitystä, jos pääsy ja lainsäädäntö ovat amerikkalaisten alla. Mikäli tuuli kääntyy, ei Suomessa sijaitsevia datakeskuksia saada omaan käyttöön, vaan infra pitää rakentaa alusta asti uudelleen.
Näin ollen, kun infran osaaminen pitää joka tapauksessa löytyä itseltämme Euroopasta, miksi emme ottaisi kaikkea omaan hallintaan? Viime aikojen keskustelussa onkin alettu painottaa, kuka palvelua hallitsee.
Merkittäviä askelia
Ranskalaisten päätös luoda itse pikaviestinsovellukset valtion virastojen käyttöön on tuore esimerkki uudesta ajattelusta ja murroksesta. On mielenkiintoista nähdä, pystyvätkö ranskalaiset tekemään vastaavan tuotteen kuin M365-tuoteperhe. Lisenssien hinnalla ja tekoälyä hyödyntämällä on hyvät mahdollisuudet onnistua, ja seurauksena syntyy varmasti kustannussäästöjä sekä työpaikkoja Ranskaan.
Koska nykyaikaisten ohjelmistojen kehittäminen on muuttunut tekoälyavusteisen koodauksen myötä todella kustannustehokkaaksi, on virastoilla täysi mahdollisuus omien sovellusten luomiseen. Dataa ei tällöin tarvitse antaa muiden hyödynnettäväksi, ja sovellukset voivat olla juuri tarkoitukseen tehtyjä eikä geneerisiä kaikkien tarpeisiin sopivia pilvipalveluita.
Globaalien pilvipalveluiden hyöty on, että sama koodi käy jollain tavalla kaikkien käyttöön. Räätälöinti on kuitenkin mahdotonta ja integraatiot voivat olla kalliita. Ongelmaksi muodostuu myös markkinasta erottuminen kaikkien hyödyntäessä samoja työkaluja. Uskon, että käsillä olevan murroksen seurauksena tulevaisuudessa moni yritys saattaisi käynnistää uudestaan omia kehitysprojekteja, joissa tehdään räätälöityjä sovelluksia omaan tarpeeseen. Ensimmäisenä ehtiville on tarjolla varmasti kilpailuetua.
Ranskan lisäksi myös muiden valtioiden sekä virastojen tulisi näyttää mallia ja synnyttää aitoa eurooppalaista digiosaamista, sillä kaikki edellytykset sille ovat olemassa. Näen haasteena vain uusien yrityksien mahdollisen valumisen suurten toimijoiden käsiin, mutta oikeilla toimenpiteillä sekin olisi varmasti estettävissä.
Elämme jännittäviä aikoja
Euroopan digitalisaation herääminen on todella mielenkiintoista. On ollut tervettä ja positiivista nähdä, että Euroopassa ruvetaan viimein luottamaan myös digiasioissa itseen ja kantamaan vastuuta omista digipalveluista. Olemme nyt Euroopan digitalouden muutoksessa hyvin herkullisessa ajassa, jota maustaa lisäksi tekoäly ja sen tuoma teho sekä softan kehityksen tuotantokustannusten lasku.
Uskon, että heiluvan epävakaan geopoliittisen tilanteen toimiessa herätteenä Euroopan unioni pystyy käynnistämään Eurooppaankin uuden digiaallon oikealla investoinnilla ja rahoituksella. Mielestäni tämän olisi voinut tehdä jo paljon aikaisemmin, mutta olen todella iloinen, että muutosta on viimein näkyvissä ja kotimainen konesali kiinnostaa!
